Page, Stage, Screen, Seen

Hello! Kävin viime viikolla Lontoossa äitini kanssa. Reissusta tulikin varsinainen kulttuurimatka, sillä kävin niin musikaalia katsomassa kuin Sherlock Holmesin asuinsijoilla. Olen käynyt Lontoossa kerran aiemminkin, vuonna 2014, mutta silloin tuli käytyä lähinnä historiallisissa nähtävyyksissä, kuten Towerissa, Kensington Palacessa ja Westmister Abbeyssa. Tästä reissusta tulikin aivan erilainen. Meidän ei ollut alun perin tarkoitus lähteä Lontooseen kesällä, mutta kevään aikana ihastuin täysin Wicked -musikaalin kappaleisiin. Aloin unelmoida musikaalin näkemisestä, mutta en olisi voinut tuolloin aavistaa, että unelmasta tulisi totta! Lento- ja teatterilippujen varaamisen jälkeen elämä tuntui lähinnä odotukselta (ihan rehellisesti sanottuna, en muista tuosta ajasta juuri mitään). Saavuimme Lontooseen maanantaina niin myöhään, ettemme ehtineet käydä missään, mutta tiistaina koittikin jo kauan odottamani päivä. Päivällä kävimme Harrodsilla (mistä oli muuten vaikea ...

Kuten joku on saattanut huomata, en ole päässyt oikein vauhtiin tämän blogin kanssa. Viimeisin teksti on helmikuulta... aika kuluu joskus käsittämättömän nopeasti. En kuitenkaan ole aikeissa lopettaa, vaan yritän keksiä mielenkiintoisia jutunaiheita! Tänään mieleeni tulivat salapoliisisarjat. TV:stä tulee jatkuvasti uusia (ja vanhoja) rikossarjoja. Itsekin olen niitä paljon seuraillut. Toiset ovat koukuttaneet ja toisten katsominen on jossain vaiheessa jäänyt. Murhamysteereissä kuitenkin toistuu aika lailla sama kaava. Ensin joku murhataan, sarjan päähenkilö, joka useimmiten on yksityisetsivä tai poliisi, alkaa selvittää rikosta ja erinäisten epäilyjen jälkeen murhaaja selviää. Mikä siis tekee toisista sarjoista mielenkiintoisempia kuin toisista? Selvitän asiaa kolmen kohdan avulla, jotka julkaisen mielekkään pituuden säilyttämiseksi osissa. 1. Hahmot ja niiden kehitys Oli sitten kyseessä kirja, elokuva tai sarja, hahmot ovat ensiarvoisen tärkeitä...